Bee "Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa"

Valitse ruokasi listalta myös kotona

  • Ruokakirjakaappi.
    Ruokakirjakaappi.
  • Rasian kanteen yhdelle muoville mahtuu alakkain monta nimeä.
    Rasian kanteen yhdelle muoville mahtuu alakkain monta nimeä.
  • Pakastimen kartta.
    Pakastimen kartta.
  • LIstastahan voisi tehdä vaikka kuinka hienon, tässä karvahattumalli.
    LIstastahan voisi tehdä vaikka kuinka hienon, tässä karvahattumalli.
  • Kaikki hyvässä järjestyksessä, löytyy helposti.
    Kaikki hyvässä järjestyksessä, löytyy helposti.

Harrastamme hyviä ruokia itse valmistettuina. Syömme harvoin ulkona ihan vaan siitä syystä, että ravintolaruuan hinnan ja laadun suhde on liian usein sellainen, että itku ei ole kaukana, kun on laskun maksamisen aika. 

Olen vuosien varella kehittänyt kotiini ruokalistasysteemin, josta päivittäin voi valita syötävää vähintään 20 erilaisesta annoksesta — pidän tuota 20:tä vähimmäismääränä. Lisäksi täytyy olla neljää erilaista rasvaisesta kalasta tehtyä ruokaa. Siksi, että pari kertaa viikossa sitä olisi tarjolla, eikä perättäisinä viikkoina tarvitse syödä samaa.

Kotiruokalistamme tehdään käytännössä näin. Valmistamme kaksi ruokaa viikonloppuna, toisen teen minä ja toisen mies. Kumpikin valitsee ihan itse mitä haluaa tehdä. Meitä on kaksi, mutta teemme vähintään neljä, usein kahdeksan ja joskus olen tehnyt esimerkiksi hernekeittoa yli 20 annosta. Hernekeittoa ja makaronilaatikkoa on aina listalla :) 

Valmis ruoka jaetaan annoksiksi pakasterasioihin. Niiden kansien päällä on kontaktimuovia, johon kirjoitetaan ruuan nimi (kuva 2). Yhdelle muoville mahtuu parikymmentä nimeä, kun seuraavan kirjoittaa edellisen alle. Kestää pesun koneessa. 

Meillä on arkkupakastin, josta olen piirtänyt ruutukartan sen yläpuolella olevaan kaapin oveen, josta se on helposti luettavissa. Pakastin on siis paperille jaettu rasian kokoisiin ruutuihin, jotka on numeroitu (kuva 3). Ruokalistaan tulee sitten ruuan nimi, paikka pakastimessa ja lukumäärä montako on jäljellä (kuva 4). 

Sieltä vaan sitten valitsee päivittäin ruuan, josta tietää jopa käytetyt raaka-aineet (kuva 5). Otan usein sunnuntaisin koko viikon ruuat jo valmiiksi sulamaan. Ja listanhan voi itse kukin laatia niin laajaksi kuin haluaa.

 

Edit. Lisätty kuva ruokakirjakaapista (kuva 1).

Edit. Paikat pakastimessa voi kartan sijasta nimetä excel-taulukon kaltaisestikin esim. A3 D2 jne.  

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa"

Elämän lisäksi väite taitaa täsmätä pakastamiseenkin; sen verran antaumukselliselta varastokirjanpitosi näyttää!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onpa ihailtavaa suunnitelmallisuutta!

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Käytännössä kätevää ja nopeaa. Lämmityksessä kannattaa muistaa hella ja uuni, jos vain mahdollista; työpaikallahan se usein on pakosta mikro.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä vika mikrossa on ?
Onko teillä toinen pakastin raaka-aineita varten?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Mielestäni, kun mikro lämmittää ruoassa nesteen, joka sitten lämmittää kaiken muun, niin siinä usein kärsii ruoan rakenne. Esimerkkinä vaikka makaronilaatikko: on iso ero sillä onko se lämmitetty paistinpannulla, joka pitää sen rapeana vai mikrossa, joka tekee siitä kummallisen vetelää.

Valmistamme ruokaa viikonloppusin ja usein katsotaan onko mitä raaka-aineita tarjouksessa ja suunnitellaan ruokia sen mukaan. Aika harvoin ostetaan varastoon mitään. Meillä on kyllä kaksi isoa jääkaappia, toinen vihanneksille ja toinen muille.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #8

Juuri noin,kuin tuossa sanot,mikro lämmittää nesteen ja neste loput..on hyvä muistaa,että tavallinen perusmikro on keittolaite..paitsi sellaiset hienommat vehkeet,joihin on ympätty paisto tai grillausominaisuuksia.Perusmikrolla lämmitettäväksi sopii sellaiset ruoat,jotka vain paranevat,jos keitetään hieman lisää.Paksteita mikrotettaessa pitää muista se hidas sulatus vaihe ensin.Varsinainen lämmitysvaihe tulee olla mahdollisimman lyhytkestoinen.
Tällaisella systeemillä,kuin mitä sulla on ei pitäisi olla hankalaa olla päivän verran edellä ja ottaa pakaste jääkaappiin sulamaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #9

Tuo on hyvä muistisääntö, että lämmittää mikrolla vain ne ruuat, jotka paranevat pienestä lisäkeittämisestä. Ja joo, sulatan ruuat ensin jääkaapissa ennen pikaista lämmittämistä.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Vau, pisteet suunnitelmallisuudesta. Ja vielä se, että ei tule ikinä syötyä liian isoa annosta, kun annoskokokin on ennalta määrätty :)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kiitos. Miehellä on kokin koulutus, vaikka ei työkseen sitä teekään. Olen opetellut häneltä kyselemällä grammamääräisiä annoskokoja. On ihan selvästi hyötyä painonhallinnassa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuohon järjestelmällisyyteen ei moni pysty. En aiemmin ole kuullutkaan moisesta. Hyvä vinkki, jollakin tasolla voisi kokeilla.
Laitoin muuten hevosen ulkofilettä eilen. Sen lisäkkeenä oli keitettyjä papuja ja sipuli, paprika, porkkanapaistosta.
Edullista. Kahdelle hengelle hevosen ulkofilepalat maksoivat vain nafti yli neljä euroa. Joskus voi herkutella, kun itse laittaa ruoat.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Vinkiksi tämä oli tarkoitettukin :) Varmaan moni muukin on päätynyt samakaltaisiin ratkaisuihin, mutta en ole kenenkään kuullut tai nähnyt informoivan kehittelystään.

Tällä lailla kerrottuna vaikuttaa varmaan monimutkaisemmalta kuin onkaan. Itse asiassa vaan teet ruuan, annostelet, laitat nimen rasiaan ja tiettyyn paikkaan pakastimessa. Teet kirjanpidon, jota minä kutsun ruokalistaksi -- joka se oikeastikin on ja sieltä sitten vaan valitset aivan kuin ravintolassa mielihalujen mukaan.

Keksin eilen, että tuon pakastimen kartan voisi korvata excelistä tutulla solumerkinnällä. Ei tarvitsisi numerokarttaa; hyvä muistiset varmaan tarvitse muutenkaan. Silloin vaikkapa Pasta Pomodoron ottaisi esimerkiksi B3:sta eli kuvassa olevan karttani ruudusta 16. Näinpä tämä kehittyy koko ajan :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen pitkään ajatellyt pitäisikö kokeilla hevospihviä, sitä saa edullisemmin kuin naudanlihaa. Jostain syystä kumminkin tökki. Tiedä mistä se liha on peräisinkään.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tällaista toivoisi näkevänsä useammin. Kun on lihaa luiden päällä niinkuin tässä jutussa ei tarvitse maalailla eikä estetisoida. Tässä on suomalaisuus parhaimmillaan mitä ruokakulttuuriin tulee - mahdollista, hygienistä, rationaalista ja hyvää.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kutsun itse elämäntapaamme päivitetyksi mummoiluksi, tämä on yksi siihen kuuluvasta toiminnasta :) Nimitys tulee siitä, että kun muutimme taloomme niin vieressä asui nyt jo edesmennyt mieheni yli 90-vuotias mummo. Minusta ja hänestä ehti tulla ystävät ja ehdin oppia häneltä arkipäivän asennetta ja tapaa elää omakotitalossa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Noinhan se menee että tärkeimmät asiat opitaan ihmissuhteissa ja se mitä esim media neuvoo toimii vaan jos pohjalla on joku elävässä elämässä saatu siemen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Itse mainostan aina välillä omille lapsilleni, että nyt tarkkana on "hiljaisen tiedon aika".. Minusta se on ihana sanonta, jonka joskus muinoin luin jostakin kirjasta, jossa kerrottiin perinteiden siirtymisestä sukupolvelta toiselle.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #20

Laitoinkin sitten suvun nuorisolle linkin tähän blogiin :)

Arto Lahdenranta

Näyttää hyvin systemattiselta järjestelmältä. Kunhan noihin pakastelaatikoihin vähän tottuu. Kun oppii jo nuorena, niin myöhemmin eläkkeellä ei ole sitten niin suuri kynnys siirtyä vanhuspalvelun ruoka-automaatin käyttäjäksi:)

" Ravitsemusterapeutit ovat suunnittelleet ateriat. Automaatissa
ruokavaihtoehtoja on yli 70. Siinä on soseutettuja, rikastettuja,
maidottomia aterioita ja perusruokia. Automaatissa on paljon
hyviä puolia."
http://yle.fi/uutiset/vanhusten_ateria-automaatti_...

Pikavilkaisulla teidän nuorten huushollin ruutuvihkon menyystä löytyy vain 23 eri ruokavaihtoehtoa. Onneksi vanhempana saa sitten reilusti lisää vaihtelua ruokapuolellekin.

"Sulje pakastimen ovi, sanoo ruoka-automaatti monotonisella
äänellä. Jos vanhus ei vastaa automaatille, laite toistaa
käskyn."

Tuollainen paristoilla toimiva puhesyntetisaattori ja webbikamera jääkaapin kylkeen, kahvapuolelle, se ei nykyään enää maltaita maksa. Rajakatkaisija vaan jääkaapin avautumispuolelle, niin syntikka antaa heti kuulua jos pakastimen ovi jäi raolleen.

Kun panostaa kameran ohella myös kasvojentunnistusohjelmaan, osaa pakastin varoittaa myös liian yksipuolisesta syömisestä.

Tyyliin että "Hei Birgitta, olet syönyt tällä viikolla jo 4 päivänä hernekeittoa ja 16 annosta on jäljellä. Oletko ihan varma että haluat syödä nyt perjantainakin taas hernekeittoa? Jospa kuitenkin ottaisit nyt Pasta Pomodoroa. Sitä ovat useat muut asiakkaamme tällä viikolla paljon kehuneet."

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Hahhah.. tuokin hyöty. Tosin toisessa blogissa kommentoin näin.

Pauli Rantanen

Laatikon kansi pysyy siistimpänä, kun sisällön kirjoittaa maalarinteipin pätkälle. Se lähtee irti jälkeä jättämättä.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Niin, minulla on kontaktimuovista leikattu kannen kokoinen pala, jonka vaihdan sitten kun se on täynnä. Samalle muoville mahtuu parikymmentä nimeä. Maalarinteippikin on hyvä, mutta muovia ei tarvitse joka kerta vaihtaa. Otin tahallani tuollaisen kuvan, jossa näkyy aikaisemmatkin nimet, jotka ovat pesukoneessa haalistuneet.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Vähän sama systeemi täällä, mutta ei läheskään yhtä hienostunut. Pidän joustavammasta tai kausityyppisestä. Sellaista ei oikein ole järkeä paljon systematisoida.

Tällä hetkellä on menossa keittokausi ja ne lämpiävät mikrossa mainiosti. Toinen mihin mikroa on tullut käytettyä on perunoiden "keitto". Yhden ihmisen annos valmistuu noin viidessä minuutissa kuvun alla. Silmä alkaa kertomaan aika pian sopivan ajan määrään nähden. Vakiona mikrossani on "baked potatoes" 7 minuuttia, mutta se on jo aika iso annos. Ilman kupua tai liian pitkällä ajalla pinnasta tulee ryppyinen. Olen kuullut myös, että kosteus saadaan pysymään märällä talouspaperilla.

Mikro on järkevä vain yhden tai korkeintaan kahden ihmisen taloudessa varsinaiseen ruuan valmistukseen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Minulle tulee mieleen tuosta kausityyppisestä ruuanvalmistuksesta eräs vuosi, kun päätimme ruokamatkailla aina kuukauden kerrallaan eri ruokakulttuureissa. 'Käytiin' ensiksi näissä tutuimmissa: Ranskassa, Italiassa, Kiinassa, Intiassa, Meksikossa… Mieleenpainuvimmat olivat Polish & Russian, 70 traditional step-by-step dishes from Easter Europe kirjasta :) Netissähän noita ohjeita riittää, mutta meillä oli jo ennestään miehen kokkitaustasta johtuen aika laaja keittokirjasto. Lisäänpä kuvan tuonne ylös.

Mies vastustaa mikron käyttöä, siksi meillä on ihan perussellainen, aika vanhakin, mutta kyllä minä sillä jotain lämmittelen. Tuo Hannu Valjakan ohje ylempänä on mainio perusmikrolle, kun miettii, että mitä sillä kannattaa lämmittää. Ja niin kuin hänkin mainitsee on erikseen ne hifi-mikrot. Sinulla taitaa olla sellainen.

Meillä on kaasuhella, johtuu taas tuosta kokkihommasta, että se on ’ainoa oikea hella’ ja kyllähän se kätevä onkin nopeassa lämmönsäätelyssä. Ihan turhaan ihmiset pelkäävät kaasua. Meillä oli hauska kokemus talonrakennusajalta, kun lvi-insinööri lvi-suunnitelmaa tehdessään kyseli meiltä, että onko se laillista laittaa kaasuhellaa. No uuni siinä toimii sähköllä, että seuraavan asukkaan on kyllä helppo muuttaa hella sähköiseksi, jos sellaiseen haluaa -- sähköt on vedetty.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Mulla datshalla puuhella Högfors uuneineen. Kaasuliesi, sähköliesi ja mikro. Kaikki käytössä.

Puuhella mukavin, siitä saa lämpöä, päälle 20 litran vesikattila. Lämminvesi riittää päiväksi pientä pesu,- ja muuta tarvetta varten. (Tiski)

Kiva keittää siinä perunoita ja tehdä kastikkeita. Vähän hitaampi, paljonkin muihin vehkeisiin verrattuna, mutta paras tunnelman luoja.

Tuo pirun mikro. Siitä lähtee säteitä... En mä ymmärrä. Ne säteet kuulemma häviää jonnekin, vain kuumuus jää jäljelle, vai jääkö? Maksalaatikko kuin rypälekranaatti. Ilman kupua koko mikro maksalaatikossa.

Pitäisikö antaa säteiden tuulettua ennen suuhunpanoa?... No, en mä ymmärrä.

Puuhellan uunissa puolestaan hieman nokisuutta. Täytyy pitää tiivis kansi kun hauduttelee karjalanpaistia. Kannen päällä aina nokipölyä... Juu, putsataan säännöllisesti.

Mitenkähän ennenvanhaan lettipullan paisto onnistui?... Hyvin varmaan, kun lapsuudesta muistelen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #26

Minua vähän harmittaa, että emme leivinuunin viereen laittaneet puuhellaa. Rakennusaikana kierrettin rakenteilla olleissa näyttelytaloissa, ja silloin 2006 joissakin sellainen oli. Kun tajusimme asian, ei sille enää mahtanut mitään: perustukset oli tehty, ja jos olisi lisännyt tuon hellan, niitä olisi pitänyt vahvistaa -- no siihen ei ryhdytty.

Nyt jo myydyssä kesäpaikassa meillä oli puuhella sisällä ja ulkona. Olen samaa mieltä, että tuli hellassa luo ihan omanlaisensa tunnelman ruuan valmistukseen. Sitä on jotenkin tavallista enemmän läsnä siinä tekemisessä, kun lämpöä täytyy tarkkailla. Uunia en käyttänyt, mutta minunkin äitini osasi kyllä paistamisen ilman nokea.

Mikrotettu maksalaatikko = rypälegranaatti :D

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset